Ylityön laskenta on tärkeä osa työaikaseurantaa ja palkanlaskentaa. Ylityöt lasketaan yleensä siten, että työntekijän normaalin työajan ylittävät tunnit korvataan joko rahallisesti tai vapaana. Ylityön laskenta perustuu työaikalakiin ja työehtosopimuksiin, jotka määrittelevät, milloin ylityö alkaa ja miten siitä maksetaan korvaus. Tässä artikkelissa käsitellään, miten ylityöt määritellään, miten ylityökorvaus lasketaan, milloin ylityö on laillista, miten ylityöt vaikuttavat verotukseen ja mitä eroa on arki- ja pyhäylityöllä.
Miten ylityöt määritellään?
Ylityö määritellään työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Yleisesti ottaen ylityö on työaikaa, joka ylittää normaalin työajan. Normaalin työajan pituus voi vaihdella eri aloilla ja työehtosopimuksissa, mutta se on yleensä 40 tuntia viikossa. Ylityö voi olla joko päivittäistä tai viikoittaista, riippuen siitä, ylittääkö työntekijä päivittäisen työajan vai viikoittaisen työajan rajan.
Työaikalaki määrittelee, että ylityöstä on maksettava korotettua palkkaa. Työehtosopimukset voivat sisältää tarkempia määräyksiä ylityön määrittelystä ja korvauksista. Ylityön määritelmä ja korvaukset kannattaa aina tarkistaa oman alan työehtosopimuksesta.
Mikä on ylityökorvauksen laskentakaava?
Ylityökorvauksen laskentakaava perustuu yleensä työntekijän peruspalkkaan ja ylityökorotukseen. Vuorokautisen ylityön osalta korvaukset määritellään seuraavasti:
- Ensimmäiset kaksi tuntia vuorokautista ylityötä: Korotus on 50 % peruspalkasta.
- Yli kahden tunnin vuorokautinen ylityö: Korotus on 100 % peruspalkasta.
Esimerkki:
- Peruspalkka: 20 euroa/tunti
- Ensimmäiset kaksi ylityötuntia: 20 euroa + (20 euroa × 0,5) = 30 euroa/tunti
- Yli kaksi tuntia: 20 euroa + (20 euroa × 1,0) = 40 euroa/tunti
Nämä kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta, sillä alakohtaiset säännöt voivat vaihdella.
Milloin ylityö on laillista?
Ylityö on laillista, kun se tehdään työnantajan aloitteesta ja suostumuksella. Työnantajan on noudatettava työaikalain ja työehtosopimusten määräyksiä ylityön teettämisestä. Ylityötä ei saa teettää ilman työntekijän suostumusta, ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa.
Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että ylityö ei vaaranna työntekijän terveyttä tai turvallisuutta. Työaikaseuranta auttaa varmistamaan, että ylityöt pysyvät laillisina ja hallinnassa.
Miten ylityöt vaikuttavat verotukseen?
Ylityöt vaikuttavat verotukseen siten, että ylityökorvaukset ovat veronalaista tuloa. Tämä tarkoittaa, että ylityöstä maksettavat korvaukset lisätään työntekijän verotettavaan tuloon, mikä voi vaikuttaa veroprosenttiin. On tärkeää huomioida, että suuremmat ylityökorvaukset voivat nostaa työntekijän ennakonpidätystä, mutta tämä voidaan usein välttää tarkistamalla ja tarvittaessa päivittämällä verokortti ajoissa.
Mitä eroa on arki- ja pyhäylityöllä?
Arki- ja pyhäylityöllä on eroja sekä määrittelyssä että korvauksissa.
- Arkiylityö: Ylityötä, joka tehdään normaalina työpäivänä. Korotus on yleensä 50 % peruspalkasta ensimmäiset tunnit.
- Pyhäylityö: Ylityötä, joka tehdään pyhäpäivinä tai viikonloppuisin. Korotus on yleensä heti 100 % peruspalkasta.
